Mee sää niin mää meen kans

Meksikolainen bussikuskivideo jäi pyörimään mieleen. Ehkä liikenne-empatiaa pitäisi joskus harjoitella muutenkin kuin kalvoilta.

Koska viimeksi ajoit pyörällä kaupungissa?

Entä autolla? Bussilla? Sähköpotkulaudalla? Ratikalla? Metrolla?

Kävelit?

Harva meistä käyttää kaikkia liikennevälineitä päivittäin. Siksikin liikenteestä puhuessa on helppo unohtaa miltä elämä näyttää toisen kulkijan silmin.

Törmäsin taas tänään somevideoon Meksikon San Luis Potosísta. Videossa bussinkuljettaja laitetaan kuntopyörän päälle sotkemaan tien reunaan. Vierestä ajaa bussi, läheltä ja varoittamatta.

Hups. Ei tunnukaan hyvältä.

Video ei ilmeisesti ole pelkkä somekikka tai tekoälytuotantoa, vaan osa kaupungin Biciescuela-koulutusta joukkoliikenteen kuljettajille. Tavoitteena lisätä ymmärrystä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden asemasta liikenteessä.

Saattaisi olla käyttöä muuallakin.

Ei siksi, että bussikuskit olisivat jotenkin erityinen ongelma. (Eivät ole.) Ammattikuljettajien työ on haastavaa ja sitä tehdään lähtökohtaisesti hyvällä tilannetajulla.

Juuri siksi koulutuksenkin pitäisi olla käytännöllistä.

Ei pelkkää istumista tunkkaisessa luokkahuoneessa nuokkumassa kalvoja katsellen ja kokeen kautta kotiin poistuen. (Ihan semisti kärjistäen!)

Kun (linja-)auto menee metrin päästä ziljoonaa ohi, moni asia konkretisoituu. (Ainakin pelko ja itsesuojeluvaisto.)

Suosikkikaupungissani Tampereella voitaisiin tarttua ratkaisukeskeisesti samaan. Yhteisessä katutilassa liikkuvat ratikat, bussit, autot, pyörät, laudat, kävelijät, lastenvaunuilijat jne. Kaikilla on kiire, kaikki ovat välillä toistensa tiellä ja jokainen on omasta mielestään oikeassa, toiset väärässä.

Vaihdettaisiinko hetkeksi paikkaa?

Mee sää pyörällä tien pientareella, niin mää ajan autolla 30 senttimetrin päästä ohi, töötäten samalla käteni kipeäksi ihan vain varmuuden vuoksi. Mee sää autolla, niin mää tulen laudalla eteen katsomatta oikealle, vasemmalle tai elämään yleensä. Mee sää bussilla, niin mää koukkaan pysäkillä pyörällä eteen kuulokkeet päässä, Tour de Työmatkaa ajaessani tietenkin. Mee sää kävellen, niin mää selitän autosta suojatien olevan kyllä ihan tuossa vähän kauempana (50 metrin päässä).

Empatia on kaunis sana ja liikenteessä vielä kauniimpi ajatus.

Jää vaan valitettavan usein sellaiseksi, ajatukseksi.

Reenattaisko? Mee sää niin mää meen kans.

Sit vaihdetaan. -- Tööt tööt

Bussikuski ajaa kuntopyörällä bussin huristaessa millistä ohi. Kuvakaappaus meksikolaisen kaupungin koulutuksesta. Lähde mm. https://www.nmas.com.mx/tendencias/conductores-son-ciclistas-por-un-dia-san-luis-potosi/