top of page
  • Writer's pictureIlkka Kaikuvuo

Pihavaja

Onko kehosi temppelisi?


MInulla on, ja ei.


Pitkällisen googletuksen jälkeen maallistunut suomalainen selventää itselleen ensimmäisen korinttilaiskirjeen sanoneen kehon olevan temppeli; hengellisyyden tyyssija ja mahdollisesti myös jotakin, josta pitäisi pitää hyvää huolta. Sivuhuomiona uskoisin myös muinaisten kreikkalaisten aikanaan sanoneen jotain vastaavaa - tiedä näistä. (Hah, sainpa vastoin lukion ohjeita sisällytettyä muinaiset kreikkalaiset!)


Itse käsittelen tässä sanontaa hiukan maallisemmalta näkökulmalta: kehosi on temppelisi.


Oma käsitykseni sanonnasta on itse asiassa ollut jossain määrin verkon ja klassisen määritelmän vastakohta: "kehosi on temppelisi" on tarkoittanut minulle sitä, että siitä kehosta pitäisi pitää yhtä hyvää huolta kuin temppelistä (kirkosta?) ja arvon pitäisi olla myös varsin korkea.


Kehoa, kuten temppeliäkin, pitäisi arvostaa ja siitä pitää huolta.


Pidetäänkö?


No ei.


Harva meistä kohtelee kehoaan arvostavasti ja kohottavasti.


Kehoa käytetään surutta, sen ei anneta palautua, unesta ei pidetä huolta ja muutenkin meno saattaa olla aika railakasta (eikä aina hyvällä tavalla).


Joulukuussa kattovalo on palanut, vettä tihkuu välikaton läpi, ikkuna on rikki ja juhlien jäljet näkyvät.

Tammikuussa temppelin nurkat lakaistaan, katto korjataan ja ovi pestään; taas rallatetaan!


Temppeli/kirkko saattaa muutenkin maallistuneelle olla hankala vertaus, etenkin kun puhutaan temppelistä. Oma assosiaatio on jossain kaukana kylmästä kotimaastamme oleva, hieman etäinen ja jollain tapaa mystinen rakennus.


Hieno, mutta etäinen. Jopa ylevä.

Joka tapauksessa ei kovin läheinen!


Tätä kirjoittaessani istun kotona työhuoneessa ja näen ikkunasta valkoiseksi maalatun pihavajan.


Siinä parempi vertaus: kehosi on pihavajasi.


Jotakin tarpeellista (sinne laitetaan ruohonleikkuri, moottorisaha, multapussit ja kaikki muu sensellainen).

Jotakin, jonne voidaan työntää joskus tarvittavat asiat pois silmistä (ruukut, hinausköydet, bensakanisterit jne jne).

Jotakin, josta ei nyt niin kauhean hyvää huolta aina pidetä.


Koska miksi pitäisi?


Harva meistä pihavajastaan kovin hyvää huolta pitää, mutta ehkä sen verran ettei sisälle sada.

Niukin naukin sen verran että vaja toimii.


Sama kehon kanssa - harva huolehtii kuten pitäisi.

Juuri sen verran, että keho toimii.


Kehoni ei ole temppelini, vaan pihavajani.


Tarpeellinen, muttei pakollinen.


Ei parhaassa kunnossa, muttei raunioinakaan.

Heikossa maalissa, mutta maalattu kuitenkin.


Kehoni on pihavajani!


Tuskin tulevaisuudessakaan temppelini.



142 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page